Liputuspäivät 2015

 

5.2.           J.L. Runebergin päivä

28.2.         Kalevalan päivä, suomalaisen kulttuurin päivä

19.3.         Minna Canthin päivä, tasa-arvon päivä

9.4.           Mikael Agricolan päivä, suomen kielen päivä

19.4.         Eduskuntavaalit

27.4.         Kansallinen veteraanipäivä

1.5.           Vappu, suomalaisen työn päivä

9.5.           Eurooppa-päivä

10.5.          Äitienpäivä (toukokuun toinen sunnuntai)

12.5.          J.V. Snellmanin päivä, suomalaisuuden päivä

17.5.           Kaatuneitten muistopäivä (toukokuun kolmas sunnuntai)

4.6.            Puolustusvoimain lippujuhlan päivä

20.6.         Juhannus, Suomen lipun päivä. Liputus alkaa juhannusaattona klo 18.

6.7.            Eino Leinon päivä, runon ja suven päivä

10.10.        Aleksis Kiven päivä, suomalaisen kirjallisuuden päivä

24.10.        YK:n päivä

6.11.           Ruotsalaisuuden päivä, svenska dagen

8.11.           Isänpäivä (marraskuun toinen sunnuntai)

6.12.          Itsenäisyyspäivä

8.12.          Jean Sibeliuksen päivä, suomalaisen musiikin päivä

 

 

 

 

 

Viralliset liputuspäivät


Viralliset liputuspäivät on määrätty Suomen lipulla liputtamisesta annetussa asetuksessa. Jokavuotisia virallisia liputuspäiviä on kuusi. Lisäksi virallisia liputuspäiviä ovat vaalipäivät sekä päivä, jolloin tasavallan presidentti astuu virkaansa. Virallisina liputuspäivinä valtion virastot ja laitokset on velvoitettu liputtamaan. Viralliset liputuspäivät ovat:

 

  • 28.2. Kalevalan päivä eli suomalaisen kulttuurin päivä

  • 1.5. Vappu eli suomalaisen työn päivä

  • toukokuun toinen sunnuntai eli äitienpäivä

  • 4.6. puolustusvoimien lippujuhlan päivä eli Suomen marsalkka C.G.E. Mannerheimin syntymäpäivä

  • kesäkuun 20. ja 26. päivän välinen lauantai eli juhannuspäivä, Suomen lipun päiväksi

  • 6.12. itsenäisyyspäivä

  • päivä, jolloin Suomessa toimitetaan valtiolliset vaalit, kunnallisvaalit, Euroopan parlamentin edustajien vaalit tai neuvoa-antava kansanäänestys

  • päivä, jolloin tasavallan presidentti astuu virkaansa.

 

 

Vakiintuneet liputuspäivät


Vakiintuneita liputuspäiviä on vuosittain kolmetoista ja ne on merkitty Helsingin yliopiston toimittamaan Valtiokalenteriin. Hyvään liputuskulttuuriin kuuluu liputtaa vakiintuneina liputuspäivinä Suomen lipulla samaan tapaan kuin virallisinakin liputuspäivinä. Vakiintuneet liputuspäivät ovat:

  • 5.2. J. L. Runebergin päivä

  • 19.3. Minna Canthin päivä eli tasa-arvon päivä

  • 9.4. Mikael Agricolan päivä eli suomen kielen päivä, joka on myös Elias Lönnrotin syntymäpäivä

  • 27.4. kansallinen veteraanipäivä

  • 9.5. Eurooppa-päivä

  • 12.5. J.V. Snellmanin päivä eli suomalaisuuden päivä

  • toukokuun kolmas sunnuntai, kaatuneitten muistopäivä

  • 6.7. Eino Leinon päivä eli runon ja suven päivä

  • 10.10. Aleksis Kiven päivä eli suomalaisen kirjallisuuden päivä

  • 24.10. Yhdistyneiden Kansakuntien päivä

  • 6.11. svenska dagen, ruotsalaisuuden päivä

  • Marraskuun toinen sunnuntai eli isänpäivä

  • 8.12. Jean Sibeliuksen päivä eli suomalaisen musiikin päivä


Ahvenanmaalla on maakunnan itsehallintoon perustuva virallisten ja vakiintuneiden liputuspäivien lisäksi omat liputuspäivänsä, jolloin liputetaan maakunnan omalla sini-kelta-punaisella maakuntalipulla. 

Saamelaisilla on yksitoista omaa vuosittaista liputuspäivää, jolloin saamelaiset liputtavat omalla lipullaan. Tässä lipussa on saamelaisten värit: punainen, vihreä, keltainen ja sininen.

Vakiintuneen käytännön mukaan valtion virastot ja laitokset liputtavat virallisen valtiovierailun aikana niillä paikkakunnilla, joilla vieraan valtion päämies vierailee. Yleensä sisäasiainministeriö suosittaa valtiovierailujen aikana myös yleistä liputtamista vierailupaikkakunnilla.

 

 

Liputusajat

 

Liputuksessa tulee noudattaa liputusaikoja. Voimassa olevan asetuksen mukaan Suomessa liputus alkaa aamulla kello 8 ja päättyy auringon laskiessa, kesällä kuitenkin viimeistään kello 21. 

Juhannusaattona liputus alkaa kello 18 ja päättyy juhannuspäivänä kello 21. 

Itsenäisyyspäivänä ja sellaisena vaalipäivänä, jolloin äänestys päättyy auringonlaskun jälkeen lippu lasketaan kello 20. 

Valtion virastojen ja laitosten johdolla on mahdollisuus poiketa näistä kellonajoista, jos siihen on erityistä syytä

 

 

 

 

Lippujen arvojärjestys

 

Liputettaessa useammalla eri kansallislipulla noudatetaan kansainvälisiä liputustapoja. Kansainvälisessä liputuksessa isäntämaan lippu asetetaan arvokkaimpaan asemaan. Suomessa tämä tapa on vahvistettu liputuksesta annetussa asetuksessa.

 

Arvokkain asema on yleensä heraldinen oikea eli katsojasta katsoen vasemmalla.

Lippujen järjestys Suomessa

 

1.Suomen lippu.

 

2. Muut itsenäisten valtioiden liput maidenranskankielisten nimien mukaisessa aakkosjärjestyksessä. Vieraan valtion lipulle osoitetaan samanlaista arvonantoa kuin omalle lipulle siten, että lipun salkoreunan korkeus on sama kaikilla lipuilla ja lippusalot ovat saman korkuisia. Pohjoismaiden lipuilla voidaan käyttää myös skandinaavisten nimien aakkosjärjestystä. Jos Suomessa järjestetään Pohjoismaiden Neuvoston tilaisuus lippujen arvojärjestys on: Suomi, Tanska, Islanti, Norja, Ruotsi, Ahvenanmaa, Fär-saaret ja Grönlanti sekä viimeisenä mahdollisesti Pohjoismaiden Neuvoston lippu.

 

3. Liitto- ja osavaltioiden liput, joihin voidaan rinnastaa pohjoismaiden maakunnalliset itsehallintoalueet, esimerkiksi Ahvenanmaa, Färsaaret

 

4. Kansainvälisten järjestöjen liput, joita ovat esimerkiksi YK:n, Kansainvälisen Punaisen Ristin ja Kansainvälisen Olympialiikkeen liput.

 

5. Kansainvälisten alueellisten järjestöjen liput, joita ovat mm. Euroopan unionin ja Pohjoismaiden Neuvoston liput.

 

6. Heimoliput, esimerkiksi Saamen lippu

 

7. Valtion hallinnollisten alueiden liput: läänien ja maakuntien liput

 

8. Valtakunnallisten järjestöjen liput

 

9. Järjestö- ja yhdistysliput

 

10. Muut liput, esimerkiksi yritysliputSamanarvoisten järjestö- tai yrityslippujen arvojärjestys määräytyy perustamisvuoden mukaan siten, että vanhin lippu tai vanhimman järjestön lippu on arvokkaimmassa paikassa.

 

Esimerkkejä lippujen järjestyksestä:

Rakennuksen ulkopuolella pääoven molemmilla puolilla olevat lippusalot

Suomen lippu sijoitetaan sisäänkäyntisuunnassa vasemmalla puolella olevaan salkoon, oikealle puolelle 

sijoitetaan mahdollinen muu lippu.

 

Kolme lippusalkoa

Keskimmäiseen salkoon sijoitetaan Suomen lippu, jos liputuksessa käytetään kolmea eri lippua. 

Mikäli Suomen lipun lisäksi liputetaan vain yhdellä muun valtion lipulla, liput voi sijoittaa myös niin, 

että molempiin reunimmaisiin salkoihin tulee Suomen lippu ja keskimmäiseen muu lippu.

 

Viisi lippusalkoa 

Suomen lippu voidaan sijoittaa joko keskimmäiseen salkoon tai heraldisesti oikealle salkorivissä eli 

lippurivistön pääkatsomissuunnasta katsoen vasemmanpuolimmaiseen salkoon.

 

Pitkä lippurivistö

Suomen lippu sijoitetaan heraldisesti oikealle eli lippurivistön pääkatsomissuunnasta katsoen 

vasemmanpuolimmaiseen salkoon. Suomen lipulla voidaan myös päättää lippurivistö.

 

 

 

 

Liputus Euroopan unionin lipulla

 

EU-lipun käyttäminen on maassamme yleistynyt. Tämän lipun käytöstä ei ole kansallisia säädöksiä tai määräyksiä. Sisäasiainministeriö on kuitenkin eräissä yhteyksissä suosittanut liputtamista EU-lipulla mahdollisuuksien mukaan kansallislippumme rinnalla. Esimerkiksi toukokuun 9. päivänä vietettävänä Eurooppa-päivänä on suositeltu liputtamista myös EU-lipulla. Liputtaminen kahdella lipulla edellyttää kahta lipputankoa. 

 

Liputtaminen EU-lipulla on perusteltua erityisesti silloin, kun liputuksen aihe liittyy EU:n toimintaan tai liputtamisesta annetaan EU:n piirissä yhteinen suositus. Muu EU-lipun käyttö liittyy yleensä vierailuihin tai kokouksiin, joihin tulee osallistujia EU-instituutioista tai EU-maista. 

 

Sisäasiainministeriö on antanut ohjeet EU-lipun käyttämisestä Suomen lipun rinnalla EU:n ulkorajoilla olevilla rajanylityspaikoilla. EU-lippua käytetään Suomen lipun rinnalla myös kansainvälisillä lentoasemilla ja satamissa.

 

 

 

 

Suruliputus

 

Surua ilmaistaan vakiintuneen tavan mukaan laskemalla liput puolisalkoon. Suruliputuksessa käytetään yleensä kansallislippua. 

 

Suruliputuksessa lippu vedetään salossa ensin ylös asti ja lasketaan sen jälkeen kolmanneksen tangon mittaa alas siten, että lipun alareuna asettuu salon puoliväliin. Lippua laskettaessa se vedetään ensin salon huippuun ja lasketaan sitten alas.

 

Suruliputus aloitetaan heti kun on saatu tieto kuolemantapauksesta tai mikäli liputusaika jäisi lyhyeksi, suruliputus suoritetaan seuraavana päivänä.

 

Hautauspäivänä liputetaan siten, että liputuksen alkaessa lippu vedetään puolisalkoon. Kun vainajan siunaus- ja hautaustilaisuus on pidetty, lippu nostetaan loppupäiväksi täyssalkoon. Tällöin täyssalossa oleva lippu tervehtii ja osoittaa kunniaa vainajalle.

 

Surutalossa suruliputusta käytetään myös virallisena ja vakiintuneena liputuspäivänä.

 

Suruliputuksella osoitetaan yleensä yksityistä surua. Kansallisen merkkihenkilön tai jonkin suuronnettomuuden yhteydessä sisäasianministeriö voi kuitenkin suosittaa yleistä suruliputusta.